kevättä ilmassa ja mielissä
Tässä pari runonpätkää. Ovat niin ajankohtaisia, edelleen.
Olen huomannut, että toisten kanssa on paljon helpompi elää kuin oman itsensä. 🙂
Toivon, että joskus vanhempana olisin viisaampi ja osaisin hyväksyä niin itseni kuin läheiset ihmiset juuri sellaisina kuin ne ovat. Ehkä siihen tarvitaan vielä joku vuosi lisää opettelua ja elämänkokemusta. (Helena Anhava eli 93-vuotiaaksi ja tuotti runoja, aforismeja, novellikokoelmia, lastenkirjoja, kuunnelmia… Hän myös suomensi monenlaista kirjallisuutta. – Siinä on jo aikamoinen saavutus yhdelle pienelle ihmiselle).
”Raskas paikka on maailma sille
joka ei tahdo miellyttää
vain olla itse”.
– Helena Anhava, 1997
—
”Itseään on turha lähteä pakoon,
se tulee mukana.
Hän luhistui
kun ei tajunnut
että itsensä kanssa on opittava elämään
kuin vaikean taudin.”
– Helena Anhava
Vapun makuja
Vaikka en varsinainen työläinen ole, enkä opiskelijakaan, haluan silti vappua ja kevään tuloa jotenkin juhlia. Tänä vuonna varmaan vieläkin tavallista pienimuotoisemmin ja entistä pienemmän porukan kanssa. Silti ilman kunnon brunssia ei voi vappua viettää. Ei ole ”tässä maailman ajassa” liikaa aihetta juhlaan, niin otetaan ilo irti pienestäkin syystä. Jospa lakkiaiset olisi seurava suurempi juhlapäivä ja silloinkin jotain hyvää pöydässä.
(Nämä ruokakuvat viime vapulta).
Nojatuolin uumenissa
Olohuoneen nojatuolin nurkaan on kiva käpertyä neulomaan tai lukemaan hyvää kirjaa (en lue kuin hyviä kirjoja, jos kirja ei puolessa välissä osoittaudu sujuvaksi, hyväksi tekstiksi, voin sen hyvällä omallatunnolla lopettaa ja siirtyä uuteen).
Tässä yksi suosikkibiiseistä, jonka kuuntelemiseen en ole vielä kyllästynyt.
Ovatkohan tämän videon tekijät katsoneet just ”12 Years a Slave” -elokuvan? Se nyt vaan tuli tästä mieleen.
Tätä ei millään uskoisi Suomessa tehdyksi.