Remppaa ja sisustamista
Helmikuussa ainakin huomaa, että vuodet kuluvat ihan liian nopsaan. Eilen vasta oltiin nuoria ja taas tulee ”47” vuotta täyteen. Varmaan lievää ikäkriisiä joka vuoden helmikuussa.
Meillä talossa väki vähenee. Nuorimmainen vei jotain huonekaluja muuttaessaan opiskelija-asuntoon. Niinpä oli hyvä syy alkaa sisustamaan huoneita uuteen uskoon ja sitä ennen maalata seiniä ja muutenkin uudistaa. Niin onkin mennyt kaksi viikonloppua maalaten ja huonekaluja kerroksesta toiseen kannellen. Vanhassa talossa ei remontointi lopu koskaan ja nyt oli hyvä syy pintaremontiin, kun huoneita tyhjeni ja niiden käyttötarkoituksia muutetaan. Alakertaan saatiin yhdestä makuuhuoneesta vieras-/työhuone (kuvassa) ja yläkerran työhuone muutetaan vaate-/pukeutumishuoneeksi. Sen verran on jo täysiä vaaterekkejä kertynyt, että ne vievät liikaa tilaa makuuhuonessa. Saavat nyt mekot ihan oman huoneen. Talon pienimmän makuuhuoneen lattia ensin maalataan ja sitten siitä tulee huone pelkästään vaatteille.
Paljon järkeä me tarvitsemme, ja pisaran hulluutta
elääksemme huomiseen ja huomisen yli.
– Lassi Nummi
Karvakerää ikävä
Monta vuotta on talossa ollut joku kissa. Nyt Manukin muutti opiskelemaan toiseen kaupunkiin. Aika kummalta tuntuu, kun ei tämä karvakerä enää seuraa ja ole syliin tunkemassa. Nyt vaan lomia odotellaan ja lomalaisia kylään, että kisaakiin saadaan silitellä (ja tietysti myös nuorison kuulumisia kuunnella).
Pidemmät päivät
Nyt helmikuussa on ollut ”kevyempää” töistä kotiin kävellä, kun on jo selvästi valoisampaa. Silti vielä kuistilla ja pihalla syttyvät ns.kausivalot iltaa valaisemaan. Kohta voisin ne jo purkaa ”kesäteloille.”