Valitse sivu

Syksyn tuoksua

” What greater gift than the love of a cat.”
– Charles Dickens

Reilu 10 vuotta sitten olin hankkinut muutaman oranssin Marimekon Primavera-mukin. Valitettavasti sarjan teko on lopetettu jo kauan sitten. Sain päähäni alkaa jotain sarjaa lisää keräämään ja etsinkin lisää Primaveraa, mutta nyt vain eri väreissä. Vielä on keräily kesken, ei ihan sateenkaaren värit ole kasassa. Niiden lisäksi on vielä tehty eri sävyjä, niinkuin vaaleanpunainen, vaaleanvihreä jne. Eli vielä pitää jostain muutaman muki haalia, kun niitä on vielä vähän myynnissä. Ja kun on vuosikaudet käytössä ollut enimmälkseen valkoiset ja mustat Teema-astiat, niin nyt aloin kaivata kuviollisia astioita.

Viherkasvit on pitänyt ikkunalaudoilta poistaa kissanpennun kiinnostuksen takia. Muutaman kasvin olen nostanut ylemmäs kukkapylvääseen. Sinne ei vielä ole Manu kiivennyt.

Viikonloppuna soseutin omenoita pakastimeen ja höyrytin mustaherukkamehua. – Ihan marttailumeininkiä, vaikken mikään martta olekaan. Mutta siinä marjojen ja omenoiden tuoksussa mietin, että nyt tuoksuu ihan syksyltä, marjaisalta ja vähän kirpeältä. Uuden sadon tuoksuilta.

Pihalta olen kerännyt kukkia kuivamaan. Tarkoituksena tehdä erilaisia kuivakukkakransseja. Tätä hortensiaa olen nähnyt käytettävän kuivakukkakumpuissa, eli sen kuivattamisen pitäisi ainakin teoriassa onnistua. Vaikka floristi kyllä kertoi kukkapajassa, että kaikkia kukkia ja heiniä voi kuivattaa kransseja ja kimppuja varten.

 

 

Vihersisustusta tämäkin?

Eteisen portaiden alle rakennetun kenkäkaapin ovet saivat väriä Ikean kasvitarroista.

 

Äänikirja ja käsityö

Hyvä yhdistelmä. Äänikirja kun jättää silmät ja kädet vapaiksi vaikka virkkaamaan.

 

Vielä jaksaa muutamat kukat pihalla kukkia. Jokunen viileämpi yö on saanut jo seinustan villiviiniin muutaman punertavan lehden. Tulisipa värikäs ruska tänä syksynä.

Tilauksesta suostuin neulomaan vaaleaa beessiä lankaa. En olisi itselleni tämän väristä lankaa hankkinut, mutta kun haluttiin, niin tehdään nyt sitten näppylapaset, vaikkakin mielestäni maalilman ankeimmasta väristä. 🙂