Valitse sivu

 Joulukuun ihmeitä

Pitkästä aikaa melko tavallinen joulukuu. Pikkujouluja päästiin juhlimaan pitkästä aikaa ja maakin on valkeana ennen joulua. Moni viimevuosien jouluista onkin vietetty ilman ”valkeuutta”. Jospa tämä joulu voitaisiin olla koko perhe terveinä ja reippaina. Niin moni joulu on menty vähemmän mukavissa tunnelmissa.

Tänä jouluna en paljon ehdi mitään kummempia joululeipomisia tai -siivouksia tehdä, kun töitä on vielä aatonaattona ja joulu sattuu ikävästi viikonloppuun. Onneksi perheestä löytyy ihmisä, jotka pitävät siivoamisesta. Mutta toisaalta, ei meinata tänä jouluna ostaa jääkaappia ruokia täyteen vain joulun ilosta, vaan tehdään ihan maltillinen määrä ruokia (ja vähemmän niitä jälkäreitä), kun tapaninpäivänä ei olla kotona syömässä, vaan kierroksella sukulaisten luona Pohjois-Karjalassa.

Jonkunlainen tuore kuusi pitää hankkia ja joulukukkia vielä (muun perheen vastusteluista huolimatta) pitää hankkia. Telkkarihuoneeseen vaihdoin joulumaton. Mutta siinä saa olla joulukoristelut. En tykkää, että joka paikassa jotain tonttuja ja muuta rekvisiittaa. Kynttilöitä saa ja pitääkin olla. Ja pellavaliina sitten  vasta jouluaattona pöytään.

Joulukinkkua ei olla tehty yhtenäkään vuonna, eikä perinteisiä laatikoita. Tämä joulu ei ole poikkeus sen suhteen. Syödään erilaisia kaloja, lämpimiä kasvislisukkeita ja yhtenä iltana vähän porsasta, mutta ei kinkkuna, vaan täyettynä porsaanfilerullana.

Tuntuu vaan (vaikka 2020-luvulla ollaan), että joidenkin mielestä joulu ei ole joulu, jos ei useamman kilon joulukinkku pönötä pöydässä. Joillekin joulu on täynnä samoja perinteisiä ruokia, samoja koristeita ja aina samoja jouluperinteitä vuodesta toiseen. Valitettavasti minä en tänäkään vuotena pääse jouluksi johonkin lomalle, mieluusti Suomen ulkopuolelle. Mutta jospa joskus aikuisena voisin olla viettämättä joulua, kuulematta yhtään ikivanhaa jouluvirttä ja muuta jouluun liittyvää kräässää ja olla vain jossain lämpimässä. Saisin vain lukea, ulkoilla ja uida lämpimässä vedessä, nauttia valosta ja lämmöstä. Rentoutua ja vain olla. Toivossa on hyvä elää…

 

 

Pipareista pikkuleipiä

Ensimmäiset piparit paistettiin (ja syötiin) jo joulukuun alussa. Itsenäisyyspäiväksi leivoin tällaisia pikkuleipiä, joissa 1/2 piparia ja 1/2 murotaikinaa.

 

Paperiaskartelua

Vanha, kellastunut kirja sai uuden elämän joulukuusen koristeena.

Amaryllis on suosikkikukkani joulukukista. Erilaisia tummanpunaisia ja valkoisia amarylliksia ehtii ihailla montaa jo ennen joulua. Ensimmäiset kun piti saada jo heti kun niitä kauppaan tuli. Ja nyt joulua odottaa vielä yksi punainen, joka on vasta pienellä nupulla.