Lisää valoa harmauteen
Kuun vaihteen lyhyt reissu Helsinkiin toi vaihtelua harmaaseen aikaan. Kirjamessut oli positiivinen yllätys; väkeä ei ollutkaan ihan mahdottomasti ja monta hyvää kirjaa tarttui mukaan. Sain kirjoja itselle ja isänpäivä- ja joululahjoiksikin. Samalla reissulla käytiin myös Tamminiemessä ihastelemassa vanhaa arkkitehtuuria ja suomalaisia huonekaluklassikoita. Ei ihme, että Urkki viihtyi niin pitkään pressana. Olisin minäkin sen kodikseni kelpuuttanut.
Kuistin valopeura toivottaa tervetulleeksi kotiin saapuvat.
Vuoden harmain päivä meni lepäillen, kun suolisto kaipasi rauhaa. Se saikin tahdit antibiootit ja viikon vellikuurin. Nyt loppukuusta alkaa taas olo virkkaamaan ja vatsa rauhoittumaan. Edellisestä tulehduksesta ja lääkekuureista olikin aikaa melkein kolme vuotta ja melkein ehti divetikuloosi välillä unohtumaan. Tulipa vähän taas tarkemmin mietittyä mitä kannattaa suuhunsa laittaa, että kunnossa pysyy. Pitää vaan jouluna muistaa ettei mene ruokailut ihan överiksi, niin voi pysyä olo parempana.
Pehmeitä paketteja
Tänä syksynä olen ollut vähän laiska neuvomaan sukkia ja lapasia. Muutamat parit on kuitenkin valmistunut ja ihan vauvasukista kokoon 45.
Etätyöläisen seuralainen
Manu jaksaa etätyöpäivinä kuunnella tietokoneen hiiren klikkauksia vieras-/työhuoneen sängyllä. Työviikko tuntuu menevän nopeammin, kun siinä on vaihdellen etä- ja lähipäiviä.