Valitse sivu

Paluu arkeen

Joulukoristeita pakataan ullakolle kesäsäilytykseen. Kuusen saa kuulemma (tytön tiukasta vaatimuksesta) riisua vasta Nuutinpäivänä.

Harmaat ja vesisateiset aamut saavat epäilemään että tammikuuta mennään. Onneksi ensi kuussa on tiedossa useammatkin synttärit, niin on hyviä syitä leipoa kakkuja ja tavata sukua.

Kotia yritetään pikku hiljaa freesata kevään tuleviin, nuorimmaisen lakkiaisiin. Pari sisäovea pitää vielä hioa ja maalata. Ja perheen abi toivoi, että kevään aikana minun pitää leipoa kaikista kakuista koekakut ja kokeilla voileipäkakkuja ym tarjottavia ennen juhlia. Niinpä ei näyttäisi aika käyvän pitkäksi talven ja kevään aikana.  – Ja saadaan koko perhe kakkumaistiaisia.

Tauluja ja grafiikkaa (tässä kuvassa olohuoneesta kolme työtä) löytyy talon kaikista huoneista. Porrashuoneiden eikä vessankaan seinät ole jääneet tyhjiksi. Pienen vessan seinässä on laminoituja valokuvapostikortteja eri museoista; VB-valokuvakeskuksesta, Kiasman kaupasta ja Tukholman Fotografiskasta. Vessan valokuville sain toiveen, että niissä ei saisi olla ihmisiä. Tulee kuulemma ikävä fiilis vessassa käydessä, jos joku seinältä tuijottaa. Alvar Aaallon ylioppilaskuva oli sinne kuitenkin pakko saada, se löytyi Jyväskylän Alvar Aalto -museosta.

 

 

 

 

Kukkia, kukkia!!

Kesää odotellessa puutarhakirjojen selailu piristää harmaana talvipäivänä. Tämä syksyinen kimppu löytyy yhden puutarhakirjan sivulta.

 

Uudet kuviot

Yläkerran aulan lankavarasto siistiytyi kun löysin niille sopivan Ikean Kallax-laatikoston. Kaikki langat eivät siihen vielä mahtuneet. Niinpä aloitin uudenlaisten sukkaparien neulomisen, että saisin vanhoja lankoja ”tuhottua”. Varsi on Wellenmuster-mallia. Suomeksi varmaankin aaltokuviota? Sukista tulee ns. makkarasukat. Vaikka äiti pienenä varoitteli, että ”Makkarasukka ei miestä saa”, aion silti ottaa sukat omaan käyttööni…

 

 

.

Vessan seinän laminoitu korttikollaasi.

 

 

 

 

 

Tämän Curen videon Robertiin on monella tapaa helppoa samaistua; Hiuksiin jää mullakin helposti takkuja ja jos ei ihan joka päivä meikkaa, niin
aina ei kaikki satu ihan ”kohilleen”.

 

Lankojen kerimisessä Kalle
on innokas apuri.